Aukioloajat

Ma - Pe  9:30-17                  1.7 alkaen 9:30 - 18 

La - Su 10:30-17                  1.7 alkaen 10:30 - 18 

Keittiö  11-16                        1.7 alkaen 11 - 17 

 

Yhteystiedot

Osoite
Luontotie 1
98530 PYHÄTUNTURI
Puhelin
040 196 4750
Sähköposti
ravintola@cafeloimu.fi

Julkaistu: 18.05.2015 Julkaissut: Café Loimu
Muokattu: 05.01.2017

Pyhä-Luoston Kansallispuisto

Pyhä-luosto kansallispuisto - ihan lähelläsi!

Tervetuloa kokemaan Pyhä-Luoston kansallispuiston jylhät maisemat, upea luonto ja hiljaisuus yhdessä alueen monipuolisten palvelujen kanssa. Kansallispuisto sijaitsee aivan molempien tunturikeskusten vierellä, yhdistäen keskukset toisiinsa pitkin kuruja ja keroja.

Pyhä-Luoston kansallispuisto tarjoaa kaikkina vuodenaikoina hyvät mahdollisuudet päiväretkeilyyn tai pienten vaellusten tekemiseen. Reiteiltä ja laduilta mukaan tarttuu roppakaupalla hyvää mieltä ja kuntokin kohenee maisemia ihaillessa.

Pyhä-Luoston kansallispuiston ydinosan muodostaa Suomen eteläisin tunturijono.

Alue palvelee monipuolisesti niin luonnonsuojelua, paikallisväestöä, retkeilyä kuin matkailuakin.

Kansallispuistolla on pitkä historia: 1938 perustettiin Pyhätunturin kansallispuisto ja sitä laajennettiin vuonna 2005 luoteispuolella sijaitsevalle Luoston alueelle ja muodostui Pyhä-Luoston kansallispuisto.

Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolella metsät ovat säästyneet kokonaan hakkuilta, ja ne ovat iältään jopa 400-vuotiaita. Luosto tunnetaankin komeista, vanhoista männiköistä ja Pyhätunturi geologiasta ja saamelaishistoriasta.

Tunturijonossa vuorottelevat puuttomat laet eli kerot ja syvät kurut. Kuruissa ja puronvarsissa esiintyy reheviä metsiä, jopa pienialaisia lehtoja.

Lisätietoja Pyhä-Luoston kansallispuistosta ja vaellusreiteistä osoitteessa: http://www.luontoon.fi sekä Metsähallituksen karttapalvelusta Retkikartta.fi , josta löydät kartat ja taukopaikat Pyhä-Luoston kansallispuistosta.

Lisätietoja Pyhä-Luoston kansallispuistosta ja retkilymahdollisuuksista paikanpäällä antaa Luontokeskus Naava ja Luostolla Lapland Hotel Luostotunturi

Luontokeskus Naava sijaitsee Pyhän keskustassa, liikenneympyrän vieressä, osoitteemme on Luontotie 1. Naavasta löydät alueen matkailuinfon, retkivinkit Pyhä-Luoston kansallispuistoon, Café Loimun ihanat herkut ja Pyhä-Luoston alueen luontoa ja kulttuuria esittelevän upean näyttelyn! Naavan auditoriossa järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia ja Naavassa on vuokrattavissa erilaisia tiloja kokous- ja konferenssikäyttöön.

Pyhä-luoston nähtävyydet ja reitit

Isokuru - mahtava tunturikuru!

Isokuru on Kultakeron ja Ukonhatun tunturihuippujen välissä oleva Suomen syvin tunturikuru, jonka syvyys on 220 metriä.

Pitkospuureitti Isokurun pohjalla johtaa Pyhänkasteenlammelle ja Pyhänkasteenputoukselle. Matkaa voi jatkaa edelleen Karhunjuomalammelle, jossa on kiva taukopaikka.

Isokurun syntyä ja alueen geologiaa esitellään reitin kohdetauluissa, sekä Tunturiaavan luontopolulla. Isokurun reunalla sijaitsee kota, jonne voi talvisin kulkea myös kävellen tai lumikengillä, sekä tietenkin hiihtäen. Isokurussa liikkuessa on aina pysyttävä reitillä, kesällä ja talvella. Talvella ei reitillä ole kunnossapitoa ja liikkuminen on ihan omalla vastuulla!

Pyhänkasteenlampi, Pyhänkasteenputous ja Uhriharju

Isokurun perällä, äkkijyrkkien kallioseinien keskellä on kattilamainen painanne, jonka pohjalla on 12 metriä syvä Pyhänkasteenlampi. Siihen laskee Karhukurua pitkin virtaava tunturipuro, joka muodostaa noin 17 metriä korkean suihkumaisen putouksen, Pyhänkasteenputouksen.

Hienojen luonnonnähtävyyksien nimet kuten Pyhänkasteenlampi, Uhriharju ja Noitatunturi kertovat kristinuskon ja metsäsaamelaisten vanhojen uskomusten kohtaamisesta. Uhriharjulla uhrattiin peuroja ja niiden sarvia hyvän metsästysonnen toivossa. Vanha palvontapaikka eli seita muuttui kristilliseksi kun perimätiedon mukaan pappi Esaias Fellman antoi Pyhänkasteenlammella saamelaisille joukkokasteen kesällä 1648.

Isokuru on rajoitusaluetta, jossa liikkuminen on sallittu ainoastaan merkityllä reitillä! Tämä rajoitus koskee myös putousta, joten älä mene vesiputouksen alle tai lähellekään sitä! Uhriharju ja Pyhänkasteenputous ovat suojeltuja muinaismuistoja.

Noitatunturi - mahtava näkymä!

Pyhä-Luoston tunturijonon ja kansallispuiston korkein kohta Noitatunturi kohoaa 540 metrin korkeuteen. Vaativan reitin kulkija saa Noitatunturin huipulla palkkioksi upeat maisemat ympäröivään luontoon.

Noitatunturin reitin kulkija löytää myös Annikinlammen, joka uinuu syvässä Kuorinkikurussa ylhäällä tunturin rinteellä. Näkymät pohjoisen suuntaan ovat upeat!

Noitatunturi oli aiemmalta nimeltään Seitatunturi. Se oli yksi saamelaisten palvontapaikoista eli seidoista. Talvisin Noitatunturille hiihdetään tai lumikenkäillään luonnonlatua pitkin Annikinlammen kautta, etelärinteessä ei ole latureittiä. Talvella reitillä ei ole kunnossapitoa ja liikkuminen on ihan omalla vastuulla!

Kulttuurihistoriaa ja nykypäivää: tukkikämpän rauniot ja poroerotusaita

Vanhan tukkikämpän rauniot Porolaavun reitin varrella kertovat savottakulttuurista.

Pyhätunturilla on hakattu metsää 1800 - 1900 -lukujen vaihteessa. Puunkorjuun jäljet näkyvät yhä maastossa pitkinä kantoina ja talviteinä. Metsätaloutta on harjoitettu alueella kansallispuiston perustamiseen (1938) asti.

Poroerotusaidalla Pyhä-Kallion paliskunta pitää erotuksia loppuvuodesta. Erotuksissa porot mm. luetaan ja merkitään vielä merkitsemättömät vasat sekä teurasporot. Erotuspaikan yhteydessä on Porolaavu, jonne kulkee sekä latu että polku.

Lampivaaran ametisti

Kvartsi on maasälpien jälkeen maankuoren yleisin mineraali.

Luostolta Lampivaarasta on löydetty harvinaista violetin väristä, läpinäkyvää tai läpikuultavaa kvartsia, jota kutsutaan ametistiksi. Lampivaaran ametistin paras osa luokitellaan jalokiveksi ja se on suosittu korukivi.

Kaikenlaisten kivien kerääminen kansallispuistossa on kiellettyä, paitsi alueen ametistikaivoksessa. Lampivaaran Ametistikaivos on Pyhä-Luoston kansallispuiston sisälle rajattu kaivosalue, joka on ainoita jalokivikaivoksia maailmassa, jonne vierailijat ovat tervetulleita. Lampivaarassa on kahvio, joka on tunnettu hyvistä leivonnaisistaan.

Ukko-Luosto

Jyhkeässä tunturijonossa Ukko-Luosto kohoaa jylhänä 514 metrin korkeuteen.

Retkeilijä voi kokea huipun tuulet ja nähdä hienot maisemat aapasoille, ympäröiville vaaroille sekä jopa 400 vuotta vanhoihin ikimetsiin kiivettyään 670 porrasaskelmaa tunturin päälle. Ukko-Luoston huipun kautta kulkee Luoston vaellusluontopolku (15 km). Talvella reitillä ei ole kunnossapitoa ja liikkuminen on ihan omalla vastuulla!

Ukko-Luoston vanhat metsät

Ukko-Luoston ja Lampivaaran lounaispuolella metsät ovat kirveen koskemattomia, ja ne ovat iältään jopa 400-vuotiaita.

Luosto tunnetaankin mm. komeista, vanhoista männiköistä. Vaellusluontopolun varrella pääsee aistimaan näiden upeiden, vanhojen metsien tunnelmaa. Talvisin hiihtoreitti kiemurtaa Ukko-Luoston länsipuolen rinteitä. Talvella reitillä ei ole kunnossapitoa ja liikkuminen on ihan omalla vastuulla!

Rykimäkeron niliaitta ja hirsiaitta

Entisaikojen niliaitan tarkoitus oli suojata metsästyssaalista ja muita säilytettäviä tavaroita kuten vaatteita tai taljoja petoeläimiltä.

Niliaittoja rakennettiin pyyntipaikoille kauas asutuksesta. Niissä voitiin varsinkin talvella säilyttää saalista ja tarvikkeita siihen saakka, että ne voitiin käydä hakemassa kylään.

Alueella on myös lappilainen hirsiaitta, sekä suuri kota retkeilijöiden taukopaikaksi. Rykimäkeron kotakylään on vain 600 metrin matka Rykimäkeron parkkipaikalta, josta johtaa reitti myös Ametistikaivokselle Lampivaaraan.

Rykimäkuru

Rykimäkuru on vaikuttava kallioperän repeämä eli rotkolaakso.

Tämä rotko poikkeaa kaikista muista alueen kuruista. Rykimäkuru on rotkolaakso, joka on syntynyt maankuoren repeämäkohtaan.

Muut alueen kurut ovat jääkauden sulamisvesien uurtamia. Rykimäkuruun voi tutustua kaikkina vuodenaikoina kävellen tai hiihtäen.

Luosto-Pyhä tai Pyhä-Luosto reitti: molemminpäin parempi!

Molemmat tunturit yhdistää läpi Pyhä-Luoston kansallispuiston kulkeva kesä- ja talvireitit. Reitin pituus on noin 35 kilometriä ja reitin varrella on useita taukopaikkoja, päivätupia ja laavuja. Kesällä reitin voi aloittaa VT 4:n varrelta, Käyräsvaarasta ja vaeltaa pitkin upeaa tunturiketjua Pyhälle saakka. Lisää reittitietoa löydät Metsähallituksen retkikartta - palvelusta (suomeksi ja englanniksi). Luontoon.fi - verkkopalvelussa on kattava kuvaus Pyhä-Luosto reitistä.

Roskaton retkeily

Metsähallitus haluaa vähentää luonnon roskaantumista ja jätteiden maastokuljetusten aiheuttamia haittoja. Samalla annetaan retkeilijöille mahdollisuuden toimia ympäristön hyväksi.

Kansallispuiston taukopaikoilla ei siis ole roska-astioita! Ekopisteet löytyy molemmista keskuksista, joihin voi jättää mahdolliset jätteet.

Sosiaalinen media

Lisää aiheesta Pyhä-Luoston Kansallispuisto:

Lisää artikkeleita ei löydy!